Yume no ukihashi 夢浮橋 Unien kelluva silta

Blogini nimi on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä. Pieni taustoitus on paikallaan. Yume no ukihashi, unien kelluva silta, on keskeinen metafora japanilaisessa kirjallisuudessa ja mielenmaisemassa. Ennen kaikkea se tuo mieleen Genjin tarinan (Genji monogatari 源氏物語) viimeisen luvun, jonka otsikko se on. Pieni kertaus: Genjin tarina on maailman ensimmäiseksi psykologiseksi romaaniksikin kutsuttu laaja kertomus keisarin hovin elämästä Heian-kyōssa, nykyisessä Kiotossa. Sen kirjoitti pian vuoden 1000 jälkeen hovinainen Murasaki Shikibu ja sen päähenkilö on sädehtivä prinssi Genji. Tähän uskomattomaan romaaniin tulen blogissa palaamaan Kai Niemisen suomennoksen ilmestymisen yhteydessä, joten nyt saa riittää vain tämä lyhyt maininta.

Yume no ukihashi on kuuluisa ja latautunut sanonta, jota ei esiinny Japanin kirjallisuudessa ennen Genjin tarinaa. Se on siis Murasakin luomus. Toinen erikoinen seikka on, että muista Genjin tarinan luvuista poiketen, tämä luvun otskko ei esiinny luvun tekstissä. Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet, että se liittyisi tuntemattoman runolijan waka-runoon, johon Genji viittaa aiemmin kertomuksessa (luvussa Usugumo). Rauhattomassa mielentilassa Genji kysyy itseltään: yume no watari no ukihashi ka? (Onko maailma unten yli johtava kelluva silta?) Kokonaisuudessaan runo kuuluu näin:



世の中は夢のわたりの浮橋かうちわたりつつ物をこそ思へ
Yo no naka wa
yume no watari no
ukihashika

uchiwatari tsutsu
mono o koso omoe

Kai Nieminen suomentaa sen näin Genjin tarinan tulevan suomennoksensa selityksissä:

Onko maailma
unten yli johtava
kelluva silta
jota pitkin kuljetaan
syvemmälle murheeseen?

Miksi Murasaki on valinnut tämän metaforan tarinansa viimeisen luvun otsikoksi?

Se jää arvoitukseksi. Mutta teorioita ovat tutkijat kautta aikojen esittäneet runsaasti. Millä tavoin otsikko liittyy luvun sisältöön? (Ei, ei, en aio tehdä juonipaljastusta.)

Epäilemättä yume no ukihashi on osuva metafora sille elämänpiirille, jota Murasaki kuvaa. Eliväthän hovinaiset ja -miehet jatkuvissa tunnekuohuissa ja monenlaisten epävarmuuksien keskellä. Edellä mainitussa runossa esiintyvä termi yo no naka tarkoittaa paitsi maailmaa ja elämää, myös rakkaussuhteita. Samoin voidaan ajatella termin yume, uni, viittaavan eroottisiin suhteisiin ja niiden häilyvyyteen. Näiltä osin otsikon voi katsoa kuvastavan viimeisessä luvussa Kaorun ja Ukifunen suhdetta.

Termillä yume no ukihashi on kutenkin myös toinen, syvempi ja laajempi merkitys. Paitsi kelluva silta rakastavaisten välillä, ukihashi voi myös olla silta tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä. Buddhalainen ajatus kaiken pysymättömyydestä oli Murasakin maailmassa alati läsnä, ja kelluva silta saattoi johtaa pois kärsimyksestä, kohti valaistumista.

Ensiesiintymisensä jälkeen termi yume no ukihashi on Japanin kultturihistoriassa sukeltanut esiin monissa yhteyksissä ja herättänyt keskustelua. Tunnetuimpia on aikansa johtavan runoilijan Fujiwara no Teikan runo kokoelmassa Shinkokinshû (1205). Se on suora viittaus Genjin tarinan viimeisen luvun otsikkoon ja mahdollistaa molemmat tulkintalinjat, eroottisen ja buddhalaisen.

春の夜の夢の浮橋とだえして峯にわかるる横雲の空
Haru no yo no
yume no ukihashi
todaeshite
mine ni wakaruru
yokogumo no sora

Runosta on ilmestynyt aiemmin parikin suomennosta (Anhava, Nieminen), mutta tänä päivänä Kai Nieminen haluaa suomentaa ja tulkita sen seuraavasti. Tämä versio on toistaiseksi julkaisematon.

Kun kevätyönä
unten kelluva silta
katkeaa kesken,
lipuu taivaalla pilvi
irti vuorenhuipusta.

Unten silta katkeaa, pilvi lipuu irti vuorenhuipusta, tulevaisuus on epävarma niin rakkaudessa kuin koko elämässä.

Lopuksi on ehdottomasti mainittava Jun´ichirō Tanizakin novelli Unien silta, joka on ilmestynyt suomeksi 1966 samannimisessä novellikokoelmassa, suomentajana Kai Kaila. Novelli alkaa näin:

”Luettuani viimeisen luvun Genjin tarinasta:

Tulin pesään haikaran
yli sillan unien.
Suven rastas tänään.”

Nämä rivit kirjoitti äitini.

Ja tarina jatkuu. Poika kertoo äitinsä tai oikeastaan äitiensä tarinan, joka on kiehtova ja outo. (En nytkään tee juonipaljastuksia!) Novellin nimi ja alkusanat eivät jää ainoaksi viittauksiksi Genjiin tässä tarinassa, joka muutenkin sisältää paljon aineksia Japanin klassisesta kulttuurista. Koko tunnelma on kuin suoraan Genjin tarinasta, eikä ihme, sillä kuuluuhan Tanizakin kirjallisiin saavutuksiin myös Genjin tarinan kääntäminen klassisesta japanista nykykielelle.

Miksi minä olen valinnut tämän metaforan blogini nimeksi?

Ehkä sekin jää arvoitukseksi, sillä valinta on ollut enemmän intuitiivinen kuin rationaalinen. Edellä kuvatut kirjalliset esimerkit ovat luonnollisesti olleet innoittajina, mutta paljon on painanut myös se, että tuo termi puhuttelee kauneudellaan ja vertauskuvallisuudellaan. Se muistuttaa elämän unenomaisuudesta. Toimikoon suomennettu japanilainen kirjallisuus oppaana meille, jotka kuljemme tietämme ja elämme elämäämme unien kelluvalla sillalla.