Tulossa 2023

Yksi käännös on tähän mennessä ehtinyt ilmestyä ja se on – kuinkas muuten – Mestarietsivä Peppunen! Tästä maanmainiosta lasten dekkarisarjasta ilmestyi nyt jo 11. kirja, jälleen Mayu Saaritsan erinomaisena ja hauskana suomennoksena. Tämän uusimman kirjan alaotsikko on Mestarietsivä rakastuu?! Blogin bibliografiasta voit tarkistaa kaikkien ilmestyneiden kirjojen nimet aakkosten kohdasta Troll. Troll on taiteilijanimi, jonka taakse kätkeytyvät kirjoittaja Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa.


Kevään 2023 aikana ilmestyy Sammakko Kustannukselta merkittävä suomennos. Kyseessä on Miri Yūn teos Uenon asema. Sen on suomentanut Raisa Porrasmaa.

Miri Yū (s. 1968) kuuluu erääseen Japanin vähemmistöistä. Hän on korealaissyntyisten vanhempien lapsi ja Etelä-Korean kansalainen, mutta on syntynyt Japanissa ja kirjoittaa japaniksi, joka on hänen äidinkielensä. Hän asuu Fukushimassa, jossa pyörittää kirjakauppaa.

Nyt suomeksi ilmestyvä teos ilmestyi japaniksi v. 2014 nimellä JR Ueno eki kōenguchi, sananmukaisesti: Japanin rautateiden Uenon asema, puisto-uloskäynti. Uenon asema on yksi Tokion keskeisistä isoista asemista ja Uenon alue on tunnettu mm. monista museoistaan, eläintarhasta sekä kirsikankukistaan. Mutta se on myös tunnetusti monien kodittomien tyyssija, jonne he ovat pystyttäneet telttansa. Yksi paikan asukeista on Kazu, kirjan päähenkilö, tosin nyt jo kuollut ja läsnä vain haamuna. Hänen elämäntarinansa kautta kirjailija kertoo Japanin yhteiskunnallisesta kehityksestä 1960-luvulta nykyaikaan asti. Tässä itsekin ulkopuolisuutta kokenut kirjailija kertoo ulkopuolisten ihmisten kautta tarinan, joka varmasti laajentaa itse kunkin Japani-kuvaa.

Uenon asema, englanniksi Tokyo Ueno Station, voitti 2020 USA:ssa National Book Award -palkinnon ja samana vuonna New York Times nosti sen vuoden merkittävimpien kirjojen listalle.

Viime kesänä (2022) Miri Yū vieraili Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa. Proosamatineassa kirjailijat lukivat teoksiaan alkukielellä. Kuvassa kirjailija lukee nyt suomennoksena ilmestyvää teostaan.


Kesällä on odotettavissa merkittävä suomennos hieman vanhemmasta kirjallisuudesta. Silloin ilmestyy Teoksen kustantamana ja Aleksi Järvelän suomentamana kaksi Natsume Sōsekin kertomuskokoelmaa yksissä kansissa. Teoksen nimi on Unta kymmenen yötä ja se sisältää nimikkotekstin Yume jūya sekä lisäksi toisen tekstikokoelman nimeltään Eijitsu shōhin.

Ensin mainittu on kymmenen yön unien kuvaus kymmenen kertomuksen muodossa. Se ei kuitenkaan ole unipäiväkirja, vaan fiktiivinen teos. Jälkimmäinen sisältää 25 lyhyttä tarinaa (shōhin, 小品 = pikku juttu), jotka ovat ainakin jossain määrin omaelämäkerrallisia. Molemmat on alunperin julkaistu sarjamuodossa Asahi Shinbun -lehdessä, mikä on Japanissa yleinen julkaisumuoto.

Natsume Sōseki (1867–1916) on Meiji-kauden ja koko Japanin kirjallisuuden merkkihahmoja. Meiji-kausi (1868–1912) oli aika, jolloin Japani modernsoitui kaikilla elämän alueilla. Mallia otettiin lännestä. Myös Japanin kirjallinen maailma mullistui. Sōseki on siinä maailmassa ensimmäinen moderni ja kansainvälinen intellektuelli, jonka eettiset pohdinnat ovat yleisinhimillisiä, mutta samalla syvästi japanilaisia.

Sōsekin runsaasta tuotannosta nousee esiin huippuna romaani Kokoro, mestariteos, jossa hänen teemansa kiteytyvät. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1985 Kai Niemisen käännöksenä. Lämmin suositukseni onkin, että tulevia Sōseki-suomennoksia odotellessa ja niihin virittäytyessä lukisitte Kokoron!


Syksyllä on ilmestymässä jälleen nykykirjallisuutta Raisa Porrasmaan suomennoksena ja Otavan kustantamana. Nuorten naisten rooli japanilaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa on ollut esillä monissa viimeaikaisissa suomennoksissa. Samaa teemaa jatkaa Emi Yagi (s. 1988), naistenlehden toimittaja, jonka palkittu esikoisromaani on Kūshintechō, Diary of a Void, Tyhjyyden päiväkirja (työnimi). Päähenkilön tekaistu raskaus muodostaa surrealistisen kehyskertomuksen kirjailijan teemoille.