Tervetuloa uuteen käännösvuoteen 2026! Heti tammikuu tarjoaa yllätyksen.
Asako Yuzuki: Voita. Suom. Kosti Vanninen, kust. Gummerus.
Kyseessä on kansainvälinen kulttimenestys Suomessa ennestään tutemattoman tokiolaisen nykykirjailijan ”kynästä” ja kääntäjäkin on uusi tuttavuus! Kirja on voittanut palkintoja ja se on kustantajan mukaan ”intensiivinen, hätkähdyttävä ja aistillisen runsas tarina misogyniasta, pakkomielteistä, rakkaudesta – ja ennen kaikkea ruoasta.” Sunday Timesin mukaan ”romaani on täyteläinen Michelin-tason herkku” ja Observerin mukaan ”ei ole aivan selvää, pitäisikö romaani lukea vai ahmia”. Toivottakaamme siis lukijoille bon appetit!
Helmikuussa onkin tarjolla monenlaista herkkua ja jopa aivan uusi, japanilaiseen kirjallisuuteen erikoistunut kustantaja Imo-kustannus, joka aloittaa kahdella julkaisulla: yksi lastenkirja ja yksi modernin kirjallisuuden klassikko.
Noritake Suzuki: Suuri kiipelikirja (Daipinchi zukan). Suom. Heikki Valkama, kust. Imo-kustannus.
Tämä kirjasarja on Japanissa kuvakirjailmiö, joka tarttuu kutkuttavalla tavalla arkipäivän pieniin katastrofeihin. Kirja esittelee erilaiset kiipelitilanteet hykerryttävinä kuvina. Se tarjoaa lapselle oivalluksia ja keinoja kohdata arjen kommelluksia lempeydellä ja huumorilla.
Sitä on myyty maailmalla yli miljoona kappaletta.
Fumiko Hayashi: Kiertolainen. Suom. Antti Valkama, kust. Imo-kustannus.
Fumiko Hayashi (1903–1951) on yksi 1900-luvun merkittävimmistä japanilaisista kirjailijoista. Hänen teoksensa kuvaavat köyhyyttä, naisen asemaa ja elämän arkea vuosisadan alun Japanissa. Aikaisemmin häneltä on suomennettu vain yksi novelli, Dauntaun (nimellä Tokio 1959 ja nimellä Keskikaupungilla 1983, Tuomas Anhava).
Nyt suomennettua romaania kustantaja kuvaa seuraavasti:
Fumiko Hayashin omaelämäkerrallinen romaani seuraa naista, joka kulkee kaupungista toiseen, majatalosta seuraavaan, etsien työtä, rakkautta, ruokaa ja paikkaa maailmassa. Hän ei ole sankari, vaan tarkkailija, arkisen elämän kiertolainen, joka havainnoi ympäröivää todellisuutta terävästi ja lämpimästi.
Troll, Robinson Haruhara, Akihiro Kikuchi: Dandy Peppusen nuoruusvuodet, Merirosvon aarre. Suom Mayu Saaritsa, kust. Nemo.
Nyt saamme tutustua suositun Mestarietsivä Peppusen isään, Dandy Peppuseen! Hän on saanut oman sarjansa, jonka ensimmäinen osa, Dandy Peppusen nuoruusvuodet, Aarrejahti, ilmestyi jo viime vuoden puolella. Helmikuussa sarja jatkuu toisella osalla nimeltään Merirosvon aarre. Tässä sarjassa tekijäjoukko on hieman uusiutunut, mutta Troll-taiteilijanimi on edelleen vahvasti kuvioissa. Suomennoksesta vastaa tuttuun tapaan Mayu Saaritsa ja kustantaja on Nemo.
Kirjan tyyli on muuttunut sarjakuvamaisemmaksi. Sitä luetaankin lopusta alkuun ja oikealta vasemmalle niinkuin aitoa mangaa ikään.
Sawako Natori: Kirja jota etsit. Suom. Raisa Porrasmaa, kust. Otava.
Sawako Natori (s. 1973) on toiminut pelialalla ja julkaissut myös useita romaaneja. Nyt suomennettu ”Perjantain kirjakauppa” lienee hänen tunnetuin kirjansa. Ja kuten niin moni muukin kirja nykyään, se aloittaa sarjan. Kirjat, kirjakaupat, kissat ja kahvilat tuntuvat olevan keskeisiä aiheita Japanin tämän hetken kirjallisuudessa. Tämäkin kirja kertoo tunnelmallisesta kirjakauppa-kahvilasta Tokion laitamilla. Kun opiskelija Fumiya myöhästyy illan viimeisestä junasta, hän saa kaupasta paitsi yösijan myös työpaikan. Siellä Fumiya huomaa, kuinka kirjat tuovat ihmisiä yhteen. Kirjat lohduttavat. On ok haluta lohtua ja toki kirjat ovat lohduttajina parhaasta päästä.
Dazai ei jätä meitä rauhaan ja hyvä niin. Buumi jatkuu niin maailmalla kuin meilläkin. Helmikuussa kahden Dazain pienoisromaanin suomennokset näkevät päivänvalon.
Osamu Dazai: Koulutyttö. Suom. Pekka Masonen, kust. Mala Fide.
Tämä pienoisromaani kuuluu Dazain tärkeimpiin teoksiin ja on niin ollen oivallinen lisä tähänastisiin suomennoksiin. Se kertoo yhdestä päivästä teinitytön elämässä vuonna 1938 painottuen enemmän sisäisiin kuin ulkoisiin seikkoihin. Nuoren tytön kipuilu aikuisuuden kynnyksellä on kuvattu mestarillisesti. Taustalla on oikean nuoren naisen päiväkirja.
Julkaisu sisältää myös novellin Chiyojo, joka on hieman kepeämpi kertomus nuoren kirjailijattarenalun ahdistuksesta.
Osamu Dazai: Narrin kukkia. Suom. Saku-Petteri Urpo, kust. Sammakko.
Tämän pienoisromaanin, Dōke no hana, Dazai kirjotti vuonna 1935. Sitä on myös sanottu vuoden 1948 Epäkelpo ihmiseksi -romaanin ”esiosaksi”, sillä sen päähenkilön nimi on sama, Yōzō Oba. Eivätkä yhtäläisyydet rajoitu pelkkään nimeen. Suomentaja näkee kuitenkin Dōke no hanan itsenäisenä teoksena ja ennemminkin esimerkkinä siitä miten Dazai kehitteli ja kierrätti samantyylisiä teemoja. Myös teosten tunnelmat ovat hyvin erilaiset, Narrin kukkien ilmapiiri on lempeämpi kuin myöhäisemmän, melko synkän teoksen. (Suomennoksen kansikuvan vielä puuttuessa saamme tyytyä englanninnoksen kansikuvaan.)
Satoshi Yagisawa: Päiväni Morisakin kirjakaupassa. Suom. Antti Valkama, kust. WSOY.
Olemme jälleen tokiolaisessa kirjakaupassa. Tällä kertaa tulee ylimääräistä hohtoa siitä, että kirjakauppa sijaitsee Tokion sydämessä, Kanda-Jinbōchō -alueella, joka on kuulu kirjakaupoistaan, antikvariaateistaan ja monenlaisesta kirjallisuuden ja kirjojen ympärillä pyörivästä toiminnastaan. Se on kirjojen rakastajan paratiisi.
Juoni ei yllätä: päähenkilö löytää elämäänsä uuden suunnan ja merkityksen – kirjojen avulla.
Kirja on tekijänsä esikoisteos, josta tuli myyntimenestys. Käännösoikeudet on myyty 30 kielelle ja kirjan pohjalta on tehty myös elokuva.
Sei Shōnagon: Tyynynaluskirja. Suom. Miika Pölkki, kust. Teos.
Kustantajan ilmoittama julkaisupäivä on 25.4.2026. Kirja esitelty blogissa jo aiemmin.
Toukokuu tarjoaa vielä yhden yllätyksen! Silloin ilmestyy Isen tarinat, Genjin tarinaa aikaisempi monogatari-klassikko. Myös suomentaja yllättää!
Isen tarinat. Suom. Juhani Bonsdorff, kust. Art House.
Isen tarinat on Japanin kirjallisuushistorian varhaisimpia runokertomuksia, utamonogatari, joissa proosa ja runo vuorottelevat. Se sijoittuu 900-luvun alkupuolelle ja sisältää 125 lyhyttä kertomusta ja yli 200 runoa (tanka), joiden aiheena on – yllätys, yllätys – rakkausseikkailut. On yleisesti tiedossa, että kertomusten sankari on tunnettu runoilija Ariwara no Narihira, vaikka hänen nimeään ei teoksessa mainitakaan. Monet teoksen runoistakin ovat hänen kirjoittamiaan. Isen tarinoiden saaminen suomeksi täyttää aukon tuon ajan suomennoksissa.
HYVIÄ LUKUHETKIÄ SUOMENNETUN JAPANILAISEN KIRJALLISUUDEN PARISSA MYÖS VUONNA 2026!
UNIEN KELLUVALLA SILLALLA 