Tankan tie suomalaisten sydämiin

Japanin varhaisimman runoantologian, 700-luvun lopulla ilmestyneen Man’yōshūn, runojen suomennoksia sisältyy useihin suomennoskokoelmiin ja joitakin on julkaistu myös muissa yhteyksissä. Näiden jäljittämisessä ei oma kirjahylly ihan riittänytkään, vaan piti koluta kirjastoja ja antikvariaatteja ja tietenkin surfata netissä. Paljon. Jossain vaiheessa piti muistuttaa itseäni, että en ole tekemässä gradua vaan blogiartikkelia.

Yhtäkkiä huomasin olevani syvällä runojen maailmassa.

Kuutamo. Syksy.
Aivan kuin viime vuonna
syys, kuu paistoi ja
sinä olit kanssani.
Siitä on monta vuotta.

(Hitomaro, suom. Tuomas Anhava)

Miten nämä tankat voivat vaikuttaa näin väkevästi yli 1000 vuoden takaa, kaukaisesta ajasta ja kaukaisesta kulttuurista. Ovatko ihmisen perustunteet siis aina samat? Ainako ihmiset ovat rakastaneet ja kaivanneet, kärsineet ja hurmioituneet, saaneet syviä elämyksiä toisistaan ja luonnosta. Ja tämä kaikki saapuu luoksemme pakattuna tiiviiseen 31 tavun pakkaukseen, jonka taitavat kääntäjät avaavat meille käsitettävään muotoon.

Kaikki tiedämme, että näistä tankan välittäjistä yksi on ollut ylitse muiden, nimittän Tuomas Anhava (1927–2001). Voidaan sanoa, että hänen tankasuomennoksensa ovat osa suomalaista kirjallisuutta. Ennen tarkempaa paneutumista hänen tuotantoonsa aloitetaan aivan alusta ja luodaan lyhyt katsaus siihen, miten tanka alun perin tuli Suomeen ja miten Man’yōshū oli edustettuna tässä prosessissa.

Sitä varten on mentävä ajassa taaksepäin vuoteen 1897. Silloin ilmestyi Kyläkirjaston Kuvalehdessä Jaapanilaisia runoja Niilo E. Wainion suomentamina. Niitä oli yhdeksän kappaletta. Tekijöitä ei ole mainittu, mutta kaikkien sanotaan olevan Man’yōshū-kokoelmasta ja käännökset on tehty saksasta. Tässä yksi näyte:

Katoavaisuus

Mik´ompi vielä häilyväsempää
Kuin lehti, jota tuuli lennättää? –
Se katoovainen elämämme on;
Kuin pilvi haihtuvi se kuolohon.

Varhainen johdanto japanilaiseen elämänmuotoon on WSOY:n v. 1904 julkaisema teos Japani nyt ja ennen, jonka toimittajana Vihtori Peltonen viittasi käyttäneensä silloisia ”uusimpien Japanin-tutkijain esityksiä”. Teos sisältää ensimmäisen suomenkielisen kuvauksen japanilaisista runomuodoista osiossa Kieli ja kirjallisuus. Yhtä lyhennettyä -näytelmän käännöstä lukuunottamatta teos ei sisällä käännöksiä, mutta antaa varsin pätevän läpileikkauksen kaikista elämänaloista Japanissa tuona aikana. Silloin hallinto oli vahvassa murroksessa, mutta kansan elämää leimasivat vielä Edo-kauden tavat ja käytännöt. Teos sisältää myös valaisevan kuvituksen. Se on siis Japanin kulttuurihistoriasta kiinnostuneille erittäin suositeltavaa luettavaa edelleen.

Seuraavan kerran suomalaiset saivat luettavakseen japanilaisen tanka- ja haikurunouden rakennetta ja olemusta selittävää tekstiä vuonna 1931, jolloin ilmestyi G. J. Ramstedtin artikkeli Runouden valta Japanissa. (Nuori Suomi XLI, Kirjallis-taiteellinen joulualbumi, 1931. s. 53–73) Sama artikkeli esiintyy myös Ramstedtin 1953 julkaistun käännöskokoelman alussa. Tähän kokoelmaan palaan myöhemmin.

Sulo Tanninen: Kukat ja sydän, 1947

Ensimmäinen suomenkielinen waka-kokoelma Kukat ja sydän. Japanilaista lyriikkaa ilmestyi v 1947. Sen on saksankielisestä käännöksestä mukaillut Sulo Tanninen. Kokoelman n. sadasta runosta n. yksi kolmasosa on Man’yōshūn runoja. Esipuheessa ihastellaan vuolaasti japanilaista runoutta, mutta on sinne joku asiavirhekin lipsahtanut joukkoon. Kun runot lisäksi ovat mukaelmia, ei tälle kokoelmalle ehkä kuitenkaan voi varsinaisesti antaa ensimmäisen kokoelman kunnia-asemaa, mutta on se kuitenkin yksi askel suomalaisella tankapolulla.

Marta Keravuori: Kirsikankukkia, 1951 (kuva: 3.painos 1967)

Seuraava askel onkin sitten merkittävä, nimittäin Marta Keravuoren (1888–1976) kokoelma Kirsikankukkia. Japanilaisen lyriikan suomennoksia. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1951. Toinen painos ilmestyi v. 1958 ja siihen oli lisätty myös keisari Hirohiton runoja. Kolmas painos (1967) sisälsi lisäksi kaksitoista Keravuoren itse japaniksi kirjoittamaa tankaa, joilla hän osallistui Japanin keisarihovin vuosittaiseen runokilpailuun. Keravuori oli monipuolinen vaikuttaja Suomen ja Japanin välisissä kulttuurisuhteissa ja hän teki runokäännökset suoraan japanin kielestä. Kokoelma sisältää runsaasti runoja eri aikakausilta.

Manyōshūn runoja on mukana kymmenkunta, tässä niistä yksi:

Luumupuu (Ōtomo no Tabito)

Nuoren vaimoni
istuttaman luumupuun
nähdessäni, ah,
sydäntuskaan pakahdun,
kyyneleitä vuodatan.

G.J.Ramstedt: Japanilaisia runoja, 1953

Vuonna 1953 ilmestyi kokoelma G. J. Ramstedtin (1873–1950) runosuomennoksia nimellä Japanilaisia runoja. Sen toimitti postuumisti Ramstedtin tytär Elma Järnefelt. Tästäkin suositusta runokirjasta otettiin toinen (1954) ja kolmas (1976) painos. Ramstedt oli Suomen ensimmäinen asiainhoitaja Japanissa ja lisäksi monipuolinen tiedemies, joka käänsi runoja harrastuksenaan. Ja suoraan japanin kielestä tietenkin. Suurin osa kokoelman runoista on haikuja, joihin palaan myöhemmissä blogikirjoituksissa. Tankarunoja on vain kourallinen, joista Man’yōshūn runoja kaksi.

Tuomas Anhava

Tuomas Anhavalta ilmestyi kolme rakastettua tankarunokokoelmaa vuosina 1960, 1970 ja 1975.

1960 Kuuntelen vieras. Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja. Tankat ovat yhdeksästä antologiasta ja runoilijoita on viitisenkymmentä, näistä alle 10 on Man’yōshūn runoilijoita.

Yakamochi

Tuokion verran
saimme olla yhdessä
varmoina siitä,
että rakkautemme
kestää tuhannen vuotta.

1970 Oikukas tuuli. Toinen valikoima japanilaisia tankoja. Runoilijoita on tässä kokoelmassa 45, joista yhdeksän on samoja kuin edellisessä. Man’yōshūn runoilijoita jälleen alle 10. Mainittakoon, että 33 tämän kokoelman runoa näkivät ensimmäistä kertaa päivänvalon jo vuoden 1966 Parnassossa nro 8.

Hitomaro

Kun, aamutuuli,
koko unettoman yön
kaivattuani
kosketat häntä, koske
minua myös, minua!

1975 Täällä kaukana. Kolmas valikoima japanilaisia tankoja. Runoilijoita on 40 nimeä + tuntemattomat. Heistä noin puolet on samoja kun aikaisemmissa kokoelmissa, loput uusia. Man’yōshūn runoilijoita on alle 10.

Akahito

Sinulle yksin,
sinulle tahdon näyttää
luumupuun kukat
On satanut lunta – ja
kohta ne ovat yhtä.

Vuonna 2000 ilmestyi Kevään kukat, syksyn kuu. Kootut tankarunot 1960–1982. Tämä kokoelma sisältää kolmen edellisen runot yksissä kansissa ja sen lisäksi 25 uutta tankaa. Man’yōshūn runoja on viitisenkymmentä.

Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu. 2000.

Kaikkien kokoelmien lopussa on runsaasti tietoja runoilijoista. Jälkilauseissa Anhava on myös esitellyt tankaperinnettä sekä omaa käännösmenetelmäänsä ja -filosofiaansa. Hänhän ei ollut japanin kielen taitoinen, vaan käänsi englannin- , saksan- ja ranskankielisiä runoja lähteinä käyttäen. Lisäksi hän vertaili niitä alkukielisiin, joista hänelle syntyi intuitiivinen taju. Hänen tapauksessaan lahjakkuus ja kognitiivinen eläytymiskyky korvasivat varsinaisen kielitaidon puutteen, sillä etenkin runojen kääntämisessä on kysymys paljosta muusta kuin pelkästä kielestä. Kai Niemisen mukaan Anhava suomensi ”pintatasoa syvempää kieltä.”

Tankan suomentamisesta puhuttaessa nousee aina kysymykseksi tavuluvun noudattaminen. Suomen kieli toki tekee sen paremmin mahdolliseksi kuin esim. englanti, mutta se ei kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus. Olennaisempaa kuin tavuluku on tankan henki. Anhavan tietoinen valinta oli noudattaa tavuissa säännönmukaisuutta, vaikkakaan ei sataprosenttisen orjallisesti.

Jos verrataan Anhavan suomennoksia varhaisempiin, esim. Keravuoren alkukielestä tekemiin, ovat ne huomattavasti ”tankahenkisempiä” suppeudessaan. Keravuorihan käytti jossain määrin jopa loppusointua, mikä ei missään tapauksessa kuulu tankan keinovalikoimaan. On kuitenkin selvää, että tietystä arkaaisuudesta ja pateettisuudesta huolimatta juuri Ramstedtin ja Keravuoren työllä on ollut tärkeä merkitys pohjan luomisessa.

Muita kääntäjiä ja kokoelmia

Vuonna 1977 ilmestyi Parnassossa nro 8 Kai Niemisen suomentamana kolme Yamanoue no Okuran chōka-runoa: Murehdin ajan kulumista, Köyhyydestä ja Ajattelen lapsiani.

Kari Juhani Portin: Lumikurki. Japanilaisia tanka- ja haikurunoja. 1983. Suomennokset tehty eri valikoimista, lähinnä englanninkielisistä. Tämä vailla taustoituksia tai selityksiä oleva pikku kirjanen sisältää myös muutaman Man’yōshū-runon.

Kai Nieminen: Japanin kieli ja kirjallisuus. Teoksessa: Japanin kulttuuri, s. 285–422, 1994. Sisältää neljä tankaa Man’yōshū-kokoelmasta.

Ogura Hyakunin Isshu, Sata runoilijaa, sata runoa. 2005. Suomentaneet Wili Leikola, Jari Sutinen ja Juhani Tikkanen. Sisältää muutaman Man’yōshū-runon. Tähän kokoelmaan palataan myöhemmässä päivityksessä.

Arto Lappi: Kevätsateiden aika, 2005

Arto Lappi (suom. ja toim.): Kevätsateiden aika. Japanilaista tankarunoutta. 2005. Suomennettu englanninkielisistä lähteistä, mutta suomennokset korjattu Kai Niemisen tarkastuksen pohjalta. Sisältää muutaman Man’yōshū-runon.

Vielä kerran Anhava: Sateen ääni sillalla
Tuomas Anhava: Sateen ääni sillalla, 2007

Tuomas Anhavan ääni ei vaiennut hänen kuoltuaankaan. Vuonna 2007 ilmestyi kokoelma Sateen ääni sillalla, jonka toimitti ja viimeisteli kesken jääneen suunnitelman pohjalta Jaakko Anhava. Teos on laaja, yli 300-sivuinen ja sisältää tankarunojen lisäksi myös haikurunoja sekä muita runoja. Kaikki runot ovat ennen julkaisemattomia. Man’yōshūn runoja on mukana noin 35.

Kokoelman loppuun toimittaja on liittänyt Tuomas Anhavan jäämistöstä löytyneen esitelmän tekstin vuodelta 1959 tai 1960, varmaa tietoa ajasta ei ole. Esitelmästä huokuu syvä innostuneisuus japanilaisia runomuotoja kohtaan. Siinä puhutaan tankalyriikan ”samanaikaisesti suppeasta ja avarasta tunnusta”, epätavallisen vahvasta tunteen ilmauksesta ja täydellisestä eläytymisestä luontoon. Hän puhuu japanilaisille ominaisesta taipumuksesta eri aistien ja aistimusten risteyttämiseen, synestesiaan. Hänen mielestään Japanin sekä klassista että modernia kirjallisuutta leimaa oivallus ”että ihmisen mielikuvamaailma on luonnon tuote ja siis osa luontoa niin kuin ihminen muutoinkin.”

Vuosi 1959 oli muutenkin käänteentekevä suomennetun japanilaisen kirjallisuuden kentässä. Silloin ilmestyi Parnasson erikoisnumero 4, joka oli kokonaan omistettu Japanin kirjallisuudelle: proosalle, runoudelle ja teatterille. Siinä julkaistiin Tuomas Anhavan tankoja parin sivun verran, joukossa myös Man’yōshūn runoja. Runot esiintyvät myös myöhemmin tulevissa kokoelmissa, jotkut hieman muokattuina.

Parnasson esipuheessa todettiin tankan olevan hyvin lähellä tuolloin Suomessa vallitsevaa modernia runoutta. Myös japanilainen moderni proosa tuli tuolloin tunnetuksi Suomessa ja vaikutti runouden ohella suomalaisiin modernisteihin kuten Paavo Haavikkoon ja Eeva-Liisa Manneriin. Tankan vaikutus on suoraan nähtävissä useiden runoilijoiden kuten Jarno Pennasen, Eila Kivikk´ahon ja Mikko Kilven runoudessa.

Erään runon tarina

Prinsessa Nukada/Nukata oli Man’yōshūn varhaisen kauden huomattava runoilija. Hän oli keisari Tenmun sivuvaimo. Seuraavan runon hänen sanotaan kuitenkin kirjoittaneen odottaessaan rakastajaansa keisari Tenjiä.

kimi matsu to
waga koioreba
waga yado ni
sudare ugokashi
aki no kaze fuku

Runosta esiintyy seuraavat suomennokset. Kommentoinnin jätän lukijalle.

Sulo Tanninen (Kukat ja sydän 1947):
ODOTELLESSA

Sua ikävöiden, armas, odotin. –
Kun kuulin hälyä, ma uneksin:
sa saavut, saavut!
Liian aikaisin oi sydän riemuitsit. Se olikin
vain syksyn kolkko tuuli, humisten
mi kulki kautta bambu-uudinten.

Marta Keravuori (Kirsikankukkia 1951):
KEISARIANI KAIVATESSA

Sinun, herrani,
tulevan ma odotin,
säleovi kun
hiljallensa liikahti. –
Syksyn tuuli huokuikin.

Tuomas Anhava (Oikukas tuuli 1970 ja Kevään kukat, syksyn kuu 2000):

Minä odotan.
Minä kaipaan sinua.
Verho kahahtaa.
Se on vain syksyn tuuli.
Se on vain syksyn tuuli.

Kai Nieminen (Japanin kulttuuri 1994):

Kaipaan sinua.
Istun ja odotan, kun
joku raottaa
majan oviverhoa –
se on vain syksyn tuuli.

Lopuksi

Artikkelissa esitellyt suomennoskokoelmat sekä joitakin muualla ilmestyneitä käännöksiä olen lisännyt bibliografiaan. Sen sijaan yleisiä runokokoelmia en ole lisännyt, vaikka niissä onkin joitakin japanlaisia runoja joukossa, etenkin kun samat runot esiintyvät myös japanilaisissa kokoelmissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Runo kukkii, toim. Anna-Leena Härkönen ja Jarkko Laine, Tammi 1985 ja Maailman runosydän, koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY 1998.

Lopuksi haluan vielä lausua kiitokset runoilija-suomentaja Kai Niemiselle monista sähköpostikeskusteluista aiheen tiimoilta.

Lisätietoja : http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/




5 kommenttia artikkeliin ”Tankan tie suomalaisten sydämiin

  1. Päivitysilmoitus: Tankan tarina jatkuu: varhaisemman Heian-kauden runous ja sen suomennokset – UNIEN KELLUVALLA SILLALLA

  2. Marja Haapio

    Piki Kuusikon blogikirjoitukset ovat kaikki perusteelisia ja antaumukselisesti kirjoitettuja. Niin tämäkin. Monet suomalaiset kirjallisuutta harrastavat tietävät, että on olemassa japanilainen runomuoto nimeltä tanka, mutta harva tuntee tankojen historiaa, kirjoittajia ja suomentajia. Ne kaikki tulevat esiin Kuusikon blogissa.Tekstiä elävöittävät esimerkit eri suomentajilta, joista alan tärkeimpänä asiantuntijana ja kääntäjänä pidetään Tuomas Anhavaa, Nykyään Kai Nieminen lienee tunnetuin tankarunouden suomentaja. Sen lisäksi hän kuten varmaan muutkin suomentajat ovat perehtyneet Japanin kieleen ja kulttuuriin yleensä. Kiinnostavaa oli lukea myös suomennettujen tankojen vaikutuksesta suomalaisen modernin kirjallisuuden puhkeamiseen. Kiitos Piki Kuusikolle antoisasta, esseetä lähenevästä selostuksesta!

    Marja Haapio

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos Marja paneutuvasta kommentista! Tankarunous todella puhuttelee monia ja hämmästyttävää on, että tässä esiintyneet runot on kaikki kirjoitettu n. vuosina 650–750. Tankan (ja sen suomennosten) tarina kuitenkin siitä jatkuu aina nykypäivään saakka, joten päivityksiä aiheesta tullaan vielä blogissakin näkemään.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Pirjo-Riitta (Piki) Kuusikko Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s