Monica Braw: Genji – tusen år med världens första roman. Gidlunds förlag, 2024. 351 s. Kovakantinen kirja. Lahja tekijältä.

Genji monogatarista on kirjoitettu paljon. Ja se tarkoittaa PALJON. Jo tuhannen vuoden ajan. Ja monesta eri näkökulmasta. Genji ei jätä rauhaan lukijoita, taiteilijoita, tutkijoita. Se innoittaa yhä.

Se on myös innoittanut Monica Brawin, ruotsalaisen kirjailijan ja pitkän linjan Japani-entusiastin, kirjoittamaan aiheesta kirjan, joka puolestaan innoittaa lukijoita. Tekijän perehtyneisyys ja henkilökohtainen rakkaus aiheeseen luovat lukijalle kutakuinkin täydellisen kattauksen tästä klassikosta. Kirjansa esipuheessa Braw mainitsee, että Genji monogataria (suom. Genjin tarina) ei ole käännetty ruotsiksi lukuun ottamatta joitakin unohdettuja katkelmia ja että hänen motiivinsa tämän kirjan kirjoittamiseen liittyy ainakin osittain juuri tähän. Kirja Genjistä voisi levittää tietoa ja kiinnostusta sekä toimia inspiraationa mahdolliselle tulevalle ruotsintajalle. Brawin seurassa lukija saa kulkea 1000 vuoden matkan Genjin vaiheita sekä samalla myös hieman kirjoittajan omia vaiheita seuraten yli viidenkymmenen vuoden ajan, jotka hän on kulkenut Genji mukanaan. ( Jos joku tässä vaiheessa kaipaa pientä kertausta Genji monogatarin taustoista ja tapahtumien miljööstä, sitä löytyy täältä ja täältä.)

Jo Monica Brawin kirjan sisällysluettelo virittää odotuksia sisällöstä. Luvuissa käsitellään Genjin tarinan kirjoittajan Murasaki Shikibun ja hovin elämää, valtakuvioita ja kauneuden eri ilmenemismuotoja, uskontoa sekä kirjan juonikuvioita ja ihmissuhteita. Erittäin kiinnostavia ovat myös luvut, joissa kerrotaan Genji monogatarin vaiheista Japanissa läpi vuosisatojen sekä lopulta sen maailmanvalloituksesta. Kyseessä ei ole akateeminen tutkielma, vaikka teoksen sisältämä tietomäärä onkin valtava. Ennemminkin se on journalistisella otteella kirjoitettu näkemyksellinen tietokirja, jonka jokaiselta sivulta henkii syvällisen tiedon lisäksi eläytyminen aiheeseen. Kirjoittaja tekee Genjin eläväksi ja tuo hänet nykypäivään. Elävyyttä lisäävät paitsi kuvaukset tekijän vierailuista teokseen liittyvissä paikoissa Japanissa myös runsaat lainaukset Genji monogatarista ja monista muista teoksista, muun muassa sangen vaikuttavat otteet Murasaki Shikibun päiväkirjasta. Lainauksista tekijä mainitsee, että ne ovat hänen vapaita tulkintojaan eri käännösten pohjalta – ruotsinnosta odotellessa!

Genji ja naiset

Kirjan nimi on Genji ja toki kirja Genjistä kertookin, mutta ennen kaikkea se kertoo Genjin naisista – ja sitä kautta myös tietenkin Genjistä. Näkökulma on kuitenkin usein naisen. Luvussa ”Kvinnorna och deras strategier” kerrotaan millaisia selviytymiskeinoja eri naiset käyttivät tässä miesten maailmassa. Yksi käytti realismia ja sanoi Genjille ”ei” (tähän ei moni pystynyt), toinen henkien terroria ja paikan vaihtoa, kolmas sopeutui, neljäs ryhtyi nunnaksi jne. Lopputulokseksi jää, että nämä naiset selviytyivät – jotkut heistä jopa kirjoittivat maailmankirjallisuutta. Eivät he mitään rassukoita olleet.

Naiset eivät osallistuneet julkiseen elämään ja heidän elämänsä tapahtui särmien varjoissa ja (miesten) rakkauden ehdoilla. Braw ei kaihda puhua haaremeista. Hänen tekstissään esiintyvät myös sanat raiskaus, Tukholman syndrooma, grooming, metoo jne. Ei käy kieltäminen, etteikö nykyihminen kuvailisi tuon ajan tapahtumia ja naisen asemaa juuri näillä termeillä. Kaikesta huolimatta Braw tavoittaa kerronnassaan sävyn, joka saa lukijan sekä kauhistumaan että ymmärtämään ja samalla kiinnostumaan tästä erityisestä kulttuurin ajankohdasta, jossa kauneudella ja taiteella oli niin suuri merkitys.

Genji monogatarin kaunokirjallisessa käännöksessä täytyy toki noudattaa kirjan alkuperäistä tyyliä, jossa kerrotaan vain vihjauksin ja viittauksin naisten ja miesten välisistä tapahtumista, mutta tietokirjailija saa toki lukea rivien välistä ja kirjoittaa ulos sen mitä todella tapahtui. Silloin voi olla vaara, että alkuperäinen ääni hukkuu. Mielestäni Braw on kuitenkin löytänyt tässä suhteessa hyvän tasapainon; hänen kirjassaan on läsnä sekä teoksen alkuperäinen henki että nykylukijan kriittinen katse.

Tavallaan myös tuon ajan ja kulttuurin mieskin oli uhri; hän ei halutessaankaan voinut täysin omistautua rakkaussuhteelle, jos poliittiset laskelmoinnit vaativat toisin. Murasaki oli Genjin naisista se, jonka kanssa suhde ajoittain joiltakin osin muistutti tasa-arvoista rakkaussuhdetta. Mutta valtapeli jyräsi senkin.

Genji monogatarin merkityksellisyys

Aikalaisille Genji monogatari oli viihdettä, joka salli heille pääsyn kurkistamaan keisarin hovin kulissien taakse hieman samaan tapaan kuin meille nykypäivän ihmisille Netflixin Crown-sarja avasi ovet Britannian kuningashuoneen saloihin. Väkisinkin herää kysymyksiä. Mistä Genji monogatari pohjimmiltaan kertoo? Ja mihin perustuu sen klassikkoasema?

Näihin kysymyksiin on eri aikoina annettu erilaisia vastauksia, joita Braw ansiokkaasti esittelee kirjassaan. On tuotu esiin, että kirja antaa ajankuvan tuosta erityisestä ajanjaksosta Japanissa, sen yhteiskunnasta (vain kapealta sektorita tosin) ja politiikasta. Sillä on siis nähty historiallista merkitystä.

Hyvin yleistä, ja myös perusteltua, on nähdä teos rakkauden kuvauksena. Murasaki tutkii tekstissään rakkauden eri aspekteja ja vaikutuksia mm. mustasukkaisuutta. Kulttuurissa, jossa naisten vietteleminen seurauksista piittaamatta oli ikään kuin miesten harrastus, tulee esiin rakkauden armottomuus. Jotkut tutkijat ovat korostaneet tätä puolta, toiset taas näkevät teoksen yleisinhimillisten tunteiden psykologisena kuvauksena.

Mutta Genjin tarina voi olla vieläkin enemmän. Kokonaisuutena se voidaan nähdä koko elämän ja ihmisen osan kuvauksena. Ajan kuluessa ihmiset muuttuvat ja kehittyvät, lopulta kaikki on katoavaa. Koko teoksen yllä leijuu eräänlainen kohtalon tuntu ja varsinkin loppupuolen sävyt ovat hyvin buddhalaisia.

Ja last but not least: teoksella on puhtaasti kirjallinen laatu, joka kohottaa sen kaanoniin. Tämä koskee etenkin runoja, jotka näin oikeaan ympäristöönsä sijoittuneina pääsevät loistamaan.

Monica Brawin Genji-kirja on itsekin kuin taideteos. Se on kirja, jota haluaa pidellä kädessään, haistella ja maistella, käännellä tukevia lehtiä ja ihailla runsasta ja loistavaa kuvitusta. Se on siis kirja, jota voi kaikin puolin suositella suomalaisillekin lukijoille erinomaiseksi johdatukseksi pian ilmestyvään Genji monogatarin uuteen suomennokseen, siksikin kun vastaavanlaista tietopakettia ei suomeksi ole tällä hetkellä saatavissa.

Fil tri, kirjailija Monica Braw

Lopuksi muutama kysymys kirjan tekijälle. Päätimme yhdessä jättää vastaukset ruotsinkielisiksi, näin lukijat voivat virittäytyä kirjan lukemiseen.

Monica, sinua on mainittu japanologiksi, kirjailijaksi ja journalistiksi. Genji-kirjan alkulehdillä on lueteltu tuotantoasi ja siinä on mainittu 7 kaunokirjallista teosta ja 17 tietokirjaa. Miten itse luonnehtisit uraasi?

Jag var journalist i mer än trettio år – utrikeskorrespondent, längst för Svenska Dagbladet i Östasien 10 år, utrikeskommentator på Finlands Rundradio, vetenskapsjournalist på Sveriges Radio.
Samtidigt doktorerade jag 1986 i historia vid Lunds universitet med avhandlingen The Atomic Bomb Suppressed. American Censorship in Japan 1945-1949.
Min första faktabok, Kvinnor i Japan (Naiset Japanissa, Frauen in Japan) kom ut 1971, min första novellsamling, Någonannanstans (Bonniers 1978) och min första roman, Innan jag dog (Bonniers 1983). Jag har alltså snart sagt alltid arbetat på alla tre sätten. Jag har använt mig av erfarenheterna från vart och ett av dem vad jag än för tillfället varit sysselsatt med.

Suurin osa tuotannostasi käsittelee Japania. Mitä teemoja haluaisit siitä nostaa esille?

Det allra viktigaste ämnet är antikärnvapenkampen. När jag första gången gjorde reportage i Hiroshima 1969 blev jag förbluffad över att poeten Sadako Kurihara sa att det hon berättade för mig hade hon aldrig kunnat berätta under den amerikanska ockupationen på grund av den amerikanska censuren. Intervjuerna i Hiroshima och Nagasaki om hur de överlevande efter atombombningarna tystades och följderna av atombombningarna för deras liv blev till grunden för min doktorsavhandling (jag var den första som fick gå igenom de amerikanska arkiven från ockupationen när hemligstämpeln lyftes, och min avhandling om censuren är ett internationellt standardverk) samt för romanen Överlevarna (1983; Wir sind die Angst der Welt, Hiroshiman henkiinjääneet, Ken’etsu /två japanska översättningar) som fick två litteraturpriser. Jag blev aktiv i Författare mot kärnvapen och har skrivit otaliga essäer och artiklar, gjort radioprogram, tv, hållit föredrag om Hiroshima, de överlevande och kärnvapen.
Mitt andra stora intresse är japansk historia från äldsta tider till modern (Trollsländans land. Japans historia) och kvinnans ställning genom tiderna i Japan (Kvinnor i japan/ Naiset Japanissa, Frauen in Japan/, Kvinnor i Japan under tusen år, i viss mån alltså också Genji, Tusen år…).

Genjin tarina kuuluu maailmankirjallisuuden huipputeoksiin. Mikä mielestäsi tekee siitä ajankohtaisen ja puhuttelevan nykypäivän ihmiselle?

Genji monogatari har just det som betecknar en klassiker: den berör oss oberoende av den tid och den kultur den kommer från. Samtidigt som den vidgar våra vyer genom att visa en kultur och ett samhälle radikalt annorlunda än vårt och vår tids, kommer människorna där oss nära. Vi lär oss att andra sätt att leva är möjliga. Vi ser, till vår glädje och vår sorg, att Människan är densamma genom tiderna.

Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut Ruotsissa?

Jag har hållit många föredrag och presentationer av Genji. Tusen år… bland annat på Östasiatiska museet i Stockholm. Många har intresserat sig för sådant som gör att man kan känna igen sig i Genjis värld, speciellt vad gäller kvinnors erfarenheter. Många är också fascinerade av ett samhälle där idealet är Skönhet i olika former.
Min önskan är att min bok skulle förmedla mångsidigheten i Genji Monogatari och förklara hur det kommer sig att den betyder så mycket fortfarande idag.