Muistipoliisi – kysymyksiä kääntäjälle

Yōko Ogawan teos Hisoyaka na kesshō (1994) sai englanninkielisen käännöksensä vasta 2019. Englantia puhuva maailma otti uutuuden vastaan ylistävin arvioin. Se oli ehdolla useiden palkintojen saajaksi, mm. vuoden 2020 Kansainvälisen Booker palkinnon, ja sitä pidettiin yleisesti mestariteoksena. Myös Stephen Snyderin käännös sai paljon huomiota ja kiittäviä arvioita.

Suomeksi teoksen on nyt kääntänyt Markus Juslin (o.s. Mäkinen), joka on suomentanut japanilaista kirjallisuutta vuodesta 2014. Muistipoliisi on viides hänen japanista suomentamansa teos.

Markus, kertoisitko lyhyesti, miten sinusta tuli japanin suomentaja ja teetkö muuta työtä suomentamisen lisäksi.

”Aloitin japanin opiskelun TKK:n kielikursseilla ja siirryin myöhemmin Helsingin yliopistolle lukemaan japanologiaa. Silloin päätin, että jos teen japanin kielestä ammattini, haluan suomentaa japaninkielistä kirjallisuutta.

Helsingin yliopistolla tutustuin suomentajaan ja tutkijaan Miika Pölkkiin, ja hänen suosituksestaan pääsin kääntämään japanista Gummerukselle ensimmäistä suomennostyötäni, muistelmateosta Diktaattorin keittiömestari. Sen jälkeenkään ura ei urjennut noin vain, vaan meni useampi vuosi ennen kuin onnistuin saamaan mitään muuta julkaistuksi. Toinen suomennokseni, novellikokoelma Hammasrattaat, olikin pitkään pöytälaatikkoprojekti, jolle löysin kustantajan vasta noin suomennostyön puolivälissä. Viime vuosina olen onneksi alkanut saada suomennostöitä säännöllisemmin.

Kirjallisuuden suomentamisen lisäksi teen monenlaisia käännös- ja tulkkaustöitä. Tällä hetkellä työskentelen myös osa-aikaisesti eräässä konsulttiyrityksessä, ja ennen koronaa tein usein töitä myös matkailun parissa.”

Japanilaista kirjallisuutta on suomennettu yli 100 vuotta, mutta vasta viimeisten noin kymmenen vuoden aikana on päästy siihen, että kääntäminen tapahtuu lähes kokonaan suoraan japanista. Sinä kuulut tähän vajaan kymmenen hengen etujoukkoon, joka tätä työtä tekee. Minkä merkityksen näet sillä, että japanilaista kaunokirjallisuutta käännetään suoraan alkukielestä?

”Alkukielestä kääntäminen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Kääntäessä moni asia muuttuu väkisinkin, sillä eri kielet ja kieliin rakentuneet ajattelutavat ovat erilaisia. Kun käännetään välikielen kautta, tällaiset muutokset kertautuvat, ja riski menettää teoksesta jotain aivan olennaista paisuu suureksi.

Käännökset välikielten kautta on usein tehty englannista, ja oma vaikutelmani lukijana on, että yleisesti ottaen englantiin käännetään hyvin eri tavalla kuin suomeen. Kyse lienee käännöskulttuurin erosta. Englanninkielisissä käännöksissä näkyy usein sellaisia muutoksia ja etenkin poistoja, jotka tuntuvat minusta suomeen kääntävänä vaikeilta hyväksyä. Välikielten kautta käännettäessä myös tällaiset käännöskulttuurien erot vaikuttavat suomennokseen.”

Muistipoliisin englannintaja Stephen Snyder on sanonut, että haastavinta tämän teoksen kääntämisessä oli kielen vaihtelu vahvojen kohtausten ja hiljaisemman kerronnan välillä sekä yleensä kielen kauneuden välittäminen. Mikä sinusta oli haastavinta suomennoksessa?

”Tämä on vaikea kysymys. Sanoisin, että vaikeinta oli yrittää säilyttää se ainutlaatuinen tunnelma, joka väreilee päähenkilöiden välillä: minäkertojan ja papan välillä sekä minäkertojan ja R:n välillä. Siksi etenkin dialogin sävyjä piti miettiä ja hioa erityisen tarkasti.

Minusta tätä kirjaa on ollut pääsääntöisesti ilo työstää suomeksi. Ogawan kieli on rikasta ja kaunista, ja ihailen hänen taitoaan rakentaa monisyisiä tunnelmia. Hänen tekstinsä ei ole erityisen vaikeaa siinä mielessä, että hän juuri kikkailisi tai käyttäisi hankalia rakenteita, mutta se on vapaata, ilmaisuvoimaista ja luonnollisesti soljuvaa.

Iso kiitos kuuluu myös aivan ihanalle kustannustoimittajalleni, jolta sain korvaamattoman arvokkaita neuvoja suomennoskäsikirjoituksen ongelmakohtiin.”

Alkuteoshan ilmestyi jo 1994 ja englanninnos vasta 2019. Miten tämä teos valikoitui suomennettavaksi juuri nyt?

”Päätös julkaista kirja oli Tammen, enkä tiedä päätöksen taustoja sen tarkemmin. Minulle suomennostyötä tarjottiin, kun kustannuspäätös oli jo tehty. Oletettavasti päätökseen vaikutti paljon se, että teoksesta oli vastikään tehty hyvin menestynyt englanninnos. ”

KIITOS KIRJASTA MARKUS JUSLIN JA HYVÄÄ JATKOA KÄÄNNÖSTYÖLLE!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s