Bibliografian syntyhistoriaa

Vuonna 2000 ilmestyi laatimani suomennetun japanilaisen kirjallisuuden bibliografia.

Siiinä on 376 hakusanaa, jotka pääasiassa ovat kirjailijoiden nimiä. Hakusanaluettelon lisäksi tämä 78-sivuinen kaksikielinen teos sisältää useita hakemistoja (kirjailijan, kääntäjän, kustantajan jne. mukaan) sekä lyhyen yleisesityksen Japanin kirjallisuudesta.

Se on siis edelleen mitä mainioin opas Japanin kirjallisuuden suomennosten maailmaan, mutta se toimii vain vuoteen 2000 asti. Täydentäjäksi olen laatinut lisälehden, jota jatkuvasti päivitän.

Mutta mikä minut on saanut ryhtymään tällaiseen urakkaan?

Pohjana on tietenkin rakkaus kirjallisuuteen, mutta on tarvittu toki muutakin. Muutamia onnekkaita yhteensattumia. Minulle asiat yleensä kirkastuvat ihmisten kautta; tarvitsen ihmisten antamaa innoitusta ryhtyäkseni johonkin.

Tässä asiassa innoittajani oli runoilija Veikko Polameri. Kaikki alkoi Tokiossa 70-luvulla, jolloin siellä asuessamme myös Veikko oleskeli Japanissa. Tällöin hän lahjoitti miehelleni ja minulle hiljan laatimansa suomennetun japanilaisen kirjallisuuden bibiografian, joka siihen aikaan oli vain 6-sivuinen lehdykkä. Nykyään tämä hänen omistuskirjoituksellaan varustettu kappale on minulle kallis muisto. (kuva alla)

Ensimmäinen bibliografia (Polameri) 1972

Myöhemmin Suomessa hän vielä antoi minulle kokoamansa päivitetyn listan uusista suomennoksista.

Veikko Polameren ennenaikainen ja odottamaton menehtyminen v. 1979 jätti hänen työnsä monella tapaa kesken ja ystävät tyrmistyksen valtaan. Kun silloin katsoin kädessäni olevia bibliografiaa ja täydennyslistaa, koin, että minun oli jatkettava tätä työtä.

Tuolloin vastikään perustettu Japanilaisen kulttuurin ystävät ry oli alkanut julkaista vuosijulkaisua nimeltä Hashi. Vuonna 1982 sen numerossa 4 ilmestyi liitteenä Bibliografia, jossa olin yhdistänyt Polameren alkuperäisen bibiografian (v. 1972) tiedot sekä sen jälkeen ilmestyneet suomennokset.

Bibliografia 1982 (Hashi)

Bibliografia oli toimitettu alkuperäisen formaatin mukaisesti ja kansilehdellä oli molempien tekijöiden nimet.

Mutta aika kului ja käännöksiä ilmestyi. Tuli tarve päivitykselle. Vuonna 2000 julkaisemani bibliografia perustuu aikaisempiin, mutta on toimitettu kokonaan uudelta pohjalta. Sen esikuvana oli The Japan P.E.N. Clubin julkaisu Japanese Literature in Foreign Languages.

Ja nyt, kun on syntymässä uuden sukupolven bibiografia blogimuodossa, on aika jälleen päivittää myös toimittamisen periaatteet. Se tarjoaa monenlaista päänvaivaa ja uskonkin, että työtavat kirkastuvat työtä tehdessä, mutta jotakin voin sanoa jo nyt. Aikaisempi bibliografia listasi muutakin kuin suoranaisia käännöksiä, esim. kirjallisuusartikkeleita. Nämä puolsivat paikkaansa silloin, sillä ne saattovat esitellä kirjailijoita ja teoksia, joista ei muutoin ollut Suomessa tietoa. Nyt ovat kuitenkin lisääntynyt tietous ja tiedonhankinnan helppous muuttaneet tilannetta niin, että artikkeleilla olisi lähinnä historiallista mielenkiintoa ja olenkin päättänyt jättää ne pois uudesta bibliografiasta. Siltä osin jääköön vuoden 2000 painettu bibliografia hoitamaan historiallista tehtäväänsä. Blogissa voin toki viitata artikkeleihin tarpeen mukaan.

Uudelleenajattelua tarvitaan myös esim. kansansatujen ja runouden luetteloinnissa. Runoilijoilla harvoin on kokonaisia teoksia; useimmiten runosuomennokset esiintyvät antologioissa, jolloin ne tulevat kääntäjän nimen alle.

Mutta ei mennä tapahtumien edelle! Seuraavaksi kerron siitä, millaisia vaiheita suomennostyössä on ollut sen yli 100 vuoden aikana kun japanilaista kirjallisuutta on suomennettu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s