Eilen (17.8.2021) ilmestyi suomeksi Yōko Ogawan teos Muistipoliisi Markus Juslinin suomentamana ja Tammen kustantamana. Siitä tulee piakkoin arvio blogiin. Aikaisemmin Ogawalta on suomennettu yksi teos, Professori ja taloudenhoitaja, suomentaja Antti Valkama, kustantaja Tammi.

Yōko Ogawasta on sanottu, että hän on japanilaisten nykynaiskirjailijoiden huippua. Mutta miksi sanoa näin, miksei voisi yhtä hyvin sanoa, että hän on japanilaisten nykykirjailijoiden huippua.

On totta, että naiskirjailijoiden tie ei Japanissa ole ollut helppo ja siksi nais-etuliite voi joskus puolustaa paikkaansa. Tämän päivän Japanissa on kuitenkin useita naiskirjailijoita, jotka ovat saaneet kansainvälistäkin tunnettuutta.

Parnassossa nro 3/2019 suomentaja Raisa Porrasmaa valottaa naiskirjailijoiden asemaa nyky-Japanissa artikkelissa Makuukamarista maailmalle. Artikkelin pohjana on Hiromi Kawakamin tapaaminen ja haastattelu, muut artikkelissa mainitut kirjailijat ovat Sayaka Murata ja Hiro Arikawa, joita Porrasmaa myös on suomentanut.

Niin tai näin, ei ole liioittelua sanoa, että Yōko Ogawa on johtava hahmo tämän päivän japanilaisen kirjallisuuden kentässä. Tämä jo senkin takia, että hänen tuotantonsa määrä on valtava käsittäen viitisenkymmentä teosta, joista suurin osa on romaaneja.

Yōko Ogawa syntyi keski-Japanissa Okayamassa vuonna 1962. Hän valmistui Wasedan yliopistosta Tokiossa ja elää nykyään Hyōgon läänissä miehensä ja poikansa kanssa. Jo hänen esikoisteoksensa Agehachō ga kowareru toki (揚羽蝶が壊れる時, The Breaking of the Butterfly) 1988 toi hänelle kirjallisuuspalkinnon ja sen jälkeen alkoi ilmestyä palkittuja bestsellereitä toinen toisensa jälkeen. Näitä, enimmäkseen tummasävyisiä ja kauhistuttaviakin romaaneja ja novelleja on ilmestynyt tasaisesti 30 vuoden ajan. Hän on saanut kutakuinkin kaikki Japanin tärkeimmät kirjallisuuspalkinnot ja myös kansainvälisiä palkintoja siitä huolimatta, että vain suhteellisen pieni osa, kymmenkunta, hänen teoksistaan on käännetty muille kielille.

Englanninnoksia alkoi ilmestyä vuonna 2001. Vuodesta 2004 lähtien luottokääntäjä on ollut Stephen Snyder, joka on kääntänyt mm. seuraavat teokset:

The Cafeteria in the Evening and a Pool in the Rain (Yūgure no kyūshoku shitsu to ame no pūru, 夕暮れの給食室と雨のプール, 1991), The New Yorker, 9/2004.

Pregnancy Diary (Ninshin karendā, 妊娠カレンダー, 1991), The New Yorker, 12/2005.

The Diving Pool (Daibingu pūru, ダイヴィング・プール, 1990-91), Picador, 2008.

The Housekeeper and the Professor (Hakase no ai shita sūshiki, 博士の愛した数式, 2003), Picador, 2008.

Hotel Iris (Hoteru Airisu, ホテル・アイリス, 1996), Picador, 2010.

Revenge: Eleven Dark Tales (Kamoku na shigai, midara na tomurai, 寡黙な死骸みだらな弔い, 1998), Picador, 2013.

The Memory Police (Hisoyaka na kesshō, 密やかな結晶, 1994), Pantheon Books, 2019.

Ogawan jokainen teos on uniikki, mikä ehkä johtuu siitä, että hänellä esiintyy suuri kirjo erilaisa teemoja ja genrejä. Sitä huolimatta hänen maailmansa ei ole hajanainen, vaan taustalla on yhtenäinen filosofia. Mutta koska teemoja on niin monia ja hän haluaa tutkia niitä eri näkökulmista, on pakostakin käytettävä erilaisia tyylejä. Hänen tyylinsä vaihtelee surrealistisesta ja groteskista humoristiseen ja psykologisesti tarkkaan.

Hänen teemojaan ovat esimekiksi muisti ja muistot, syyllisyys, menetys, ihmisen kyky julmuuteen ja yleensäkin ihmisen psykologia. Hän on kuvannut naisten psykologiaa ja elämää erityisen taitavasti ja häneen onkin joskus yritetty lyödä feministin leimaa. Itse hän kuitenkin torjuu sen ja sanoo, että hän on ennemminkin henkilöidensä salakuuntelija ja muistiinmerkitsijä kuin jonkin asian propagoija. Hän dokumentoi asioita eikä kerro, miten niiden pitäisi olla.

Lukuisten yksityiskohtien kuvaaminen tekee Ogawan proosasta joskus hitaasti etenevää, mikä varsinkin paksummissa teoksissa saattaa aiheuttaa kärsimättömyyttä joissakin lukijoissa. Kuitenkin juuri näissä yksityiskohdissa piilee hänen kerrontansa psykologinen oivaltavuus. Hänen mielestään kirjailijan tehtävä on etsiä ihmisenä olemisen totuutta ja hän etsii sitä kuvailemalla ihmisten tapoja ja käyttäytymistä jättäen johtopäätösten teon lukijalle.